5 Syytä olla sijoittamatta Marimekkoon

Marimekko sijoituskohteena. Olen muutaman vuoden ajan seurannut Marimekon kurssikehitystä ja odottanut signaaleja yritykseltä, joiden perusteella voisin uskoa tulevaisuuden käänteeseen ja menestykseen. Signaaleja en ole vielä nähnyt, eikä ilmeisesti markkinatkaan, sillä Marimekon viimeisen neljän vuoden kurssikehitys on surullista katsottavaa.

Nyt ensi viikolla julkaistavan puolivuotiskatsauksen alla yritin taas etsiä osakkeen ostoon oikeuttavia merkkejä, niitä kuitenkaan löytämättä. 

Avaan seuraavassa listauksessa tärkeimpiä tekijöitä, jotka pitävät minut edelleen kaukana yrityksestä.

1. Mallisto ja Design

Marimekon liikevaihdosta 67% tulee Muoti ja Asuste segmenteistä, jotka näin ollen muodostavat yhtiön kivijalan. Nämä liiketoiminta-alueet myös ovat näkyvimmässä - tärkeimmässä - roolissa yhtiön pyrkiessä rakentamaan Brändiään ja kehittämään sen tunnistettavuutta Suomen ulkopuolella. 

Selatessani läpi Marimekon uutta mallistoa tunnistan taas itse saman ongelman, joka on toistunut mallistosta toiseen. Kaapumainen, muodot peittävä design näyttää olevan edelleen yhtiössä kovassa huudossa.

2014 uskalsin jo toivoa käännettä parempaan, yhtiön palkattua Anna Teurnellin taiteelliseksi johtajakseen, jonka missiona piti olla helppojen arkivaatteiden rullaaminen markkinoille. Tähän kirjoitukseeni lisäämäni kuvat uudesta mallistosta eivät ainakaan omiin silmiini näyttäydy helpoilta arkivaatteilta, varsinkin kun artikkelit ovat hinnoiteltu 300€ luokkaan

Tosin nyt lanseerattu mallisto on todennäköisesti ollut jo yhtiön pipelinessa, ennen kuin Teurnell pääsi vaikuttamaan yrityksen suuntaan.

Mallistoa tutkiessa ei voi olla ihmettelemättä, että miten suunnitelmat ovat menneet läpi yhtiön kaupalliselta tiimiltä ja minkälaiseen markkintatutkimukseen tämä design pohjautuu.

Ydinkohderyhmää yritykselle ovat mielestäni 30-50 vuotiaat työssäkäyvät naiset, jotka haluavat trendikkäitä ja istuvia vaatteita, jotka kasvattavat itsevarmuutta - eivät muodot peittäviä kaapuja.

Uskon tämän kohderyhmän jollain tasolla fanittavan Marimekon brändiä ja olevan valmis maksamaan jonkinlaisen preemion brändistä ja sen suomalaisuudesta.

Eli kyseessä on kansallisesti mittava maksukykyinen kohderyhmä, joka olisi konvertoitavissa uskollisiksi asiakkaiksi erilaisten muoti- ja asustekokoelmien kautta. Harmi, että yritys ei ole pystynyt käytännöllistämään ja kaupallistamaan brändiään.

2. Jakelu

Marimekon on kovan hinnoittelustrategiansa ja kansainvälisesti heikon brändin takia vaikea saada myytyä Muoti&Asuste segmenttinsä tuotteita sisään isoille ja merkittäville jakelijoille.

Yritys laajentaakin omaa jakeluverkostoaan hitaaseen tahtiin shop-in-shopeilla, itse omistamillaan retail-storeilla ja jälleenmyyjien omistamilla Marimekko kaupoilla.

Tällä hetkellä yllä mainittuja myyntipaikkoja on 155, joista Marimekko itse omistaa 53 kappaletta.

Ongelmat jakelukanavien kanssa ovat syy siihen, miksi Marimekko ei ole 70 toimintavuotensa aikana vieläkään pystynyt rikkomaan 100M € vuosittaista myyntiä.

3. Operatiivisen johdon omistukset.

Yhteensä johto omistaa Marimekon osakkeita alle 10 000€ edestä.

Yhtiön toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko omistaa kuukausi sitten päivitetyn raportin mukaan alle 3000 € edestä luotsaamansa yhtiön osakkeita.

Osittain tämä varmaan selittyy Marimekon pienellä free floatilla, mutta piensijoittajan kannalta olisi huomattavasti mielekkäämpää, jos johto olisi palkitsemisen kautta sitoutettu paremmin yhtiöön. Toivon kuitenkin, että palkkioista päättävä elin (hallituksen lautakunta/komitea) päättää implementoida osakepohjaista tulospalkkausta.

4. Hinnoittelu

Marimekon myynnin kasvua oli viimeisimmässä annual raportissa attribuoitu outlettien myynnin suotuisalle kehitykselle.

Tästä voi päätellä, että suomalainen kuluttaja pitää Marimekon tuotteita ylihinnoiteltuina, eikä Brändin arvolupaus kohtaa kuluttajaa.

Olisitko itse valmis maksamaan kuvan kengistä 350 dollaria tai alla olevasta paidasta 150 dollaria? Niinpä.

5. Yhtiön hallitus

Kahdeksassa vuodessa Mika Ihamuotila onnistui kasvattamaan Marimekon liikevaihdon 81M eurosta 96M euroon.

Tätä ei voida sijoittajan näkökulmasta pitää hirveän onnistuneena suorituksena, sillä annualisoitu kehitys jää erittäin vaatimattomaksi.

Ihamuotilan toimiessa nyt täysipäiväisenä hallituksen puheenjohtajana on vaikea ulkopuolisena sanoa hänen todellista rooliaan yrityksessä ja sitä, saako Tiina Alahuta-Kasko todellisen työrauhan toteuttaa omaa visiotaan.

Mika Ihamuotila sai kahdeksan vuoden ajan pistää parastaan yhtiön toimitusjohtajana, eikä ihmetekoja nähty, siksi Hallitus on mukana tässä listauksessa.

HUOM - Marimekko on Mikaa lukuun ottamatta täysin uudistanut hallituksensa kuluneena vuonna ja nopealla vilkaisulla hallitus näyttää suhteellisen nuorelta.

Forbes, Fortune ja Bloomberg Businessweek nyt edullisesti kotiin kannettuna!

Kansainväliset talouslehdet - Lehtiapaja.fi

Yhteenveto

Voin kuvitella ostavani siivun yrityksestä, kun Marimekko julkaisee malliston, jolla on mielestäni kaupallista potentiaalia sekä yhtiö on muuttanut hinnoitteluaan vastaamaan paremmin kuluttajien maksuvalmiutta.

Tällä hetkellä uskon pörssistä löytyvän paljon parempia sijoituksia, vaikkakin Marimekko on nykyisellä arvostutasolla houkutteleva, mikäli uskoo asioiden muutuvan radikaalisti tulevaisuudessa.

Monelle voi tulla yllätyksenä Marimekon markkina-arvo, 58 miljoonaa euroa. Arvoonsa nähden Marimekko on saanut hyvän määrän palstatilaa ja hehkutusta suomalaisessa mediassa.

P.S. Haluatko mennä Sijoita kuin guru -kirjan julkistustilaisuuteen ja kahville Nordnetin toimistolle (Aika: keskiviikkona 10.8.2016 klo 8:30 – 11:00)?

Laittoivat mulle taas kutsua tilaisuuteen, mutta en itse pääse paikalle. Laita mulle meiliin viesti, niin jaan ainakin ensimmäiselle ton ilmoittautumislinkin!